tiistai, 23. helmikuu 2010

Alkuvuoden kankeutta


Alkuvuosi lähtenyt käyntiin hitaasti (kankeasti!) ja suhteellisen
ennalta arvattavasti. Viikot kuluvat samaan malliin. Muutamia kursseja viimeistelen, gradua yritän vältellä. Pari kertaa olen ollut viihteellä, joskin hyvin rauhallisesti, muutaman drinkin voimin.

Olen katsonut televisiota enemmän kuin viimeisten viiden vuoden aikana, surffaillut netissä ihan liikaa. Ainoa asia, mihin voin olla oikeasti tyytyväinen on tammi-ja helmikuun suhteellisen terve ruokavalio. Paljon keittoja ja ruokaisia salaatteja. Ei nälkäisenä kauppaan menemistä (se jos mikä auttaa paljon). Syön aika vähän muutenkin rasvaisia herkkuja, käyn noin kerran vuodessa syömässä hamppariaterian, sipsejä olen viimeksi syönyt uutena vuotena.Pullia syö myöskin hyvin harvoin. Karkit, siideri ja jätski ovat paheeni. Samoin perusruoka.Ja tietysti KAHVI. Jos menen nälkäisenä kauppaan, tiedän että löydän itseni vähän ajan kuluttua karkkihyllyltä. Karkit ja kosmetiikka. Löytyisiköhän niistä riippuvaiselle hoitomuotoja?

Kuulumiset ovat siis vähissä.  Elämäni on oikeasti ihan hauskaa ja mukavaa, mutta kenties tylsää luettavaa :) Ei luksusta, ei hienoja matkoja, ei kasaa ihailijoita, ei Seiskan kannessa örveltämistä ja kerman kanssa seurustelua.

Mutta kohta nukkumaan, että jaksan herätä katsomaan taitoluistelua ja kenties myös yhdistetyn hiihto-osuutta. Rankkaa..

 

lauantai, 2. tammikuu 2010

Uuden vuoden lupaus

Minun uusi vuoteni alkoi ihan samalla kaavalla kuin monina muinakin aikuisiän uusina vuosina. Krapulalla. Uusi vuosi on akilleksen kantapääni. En ole vuosiin ottanut mitään kunnon kännejä vaan pyrin pitämään aina kontrollin juomisen suhteen. Mutta uutena vuotena en osaa. Pahimmat ja typerimmät muistoni ja kännimokani liittyvät uuteen vuoteen, pahimmat krapulani samaten. Viime vuodet olen lähinnä jäänyt kotiin mussuttamaan sipsejä ja katselemaan leffoja, koska tiedän, ettei minun kannata juhlistaa uutta vuotta. Jostain kumman syystä päädyn aina nollaamaan uuden vuoden ihan kunnolla.

Tänä uutena vuotena en onneksi tehnyt mitään tyhmää tai noloa, mutta en vain kerta kaikkiaan enää jaksa sellaista aivotonta ryyppäämismeininkiä. Tai jaksoinhan minä torstaina ja silloin oli hauskaa ystävien kera, mutta perjantai olikin sitten ihan täyttä helvettiä. EI ENÄÄ IKINÄ, kuten on tapana sanoa. Ensi  uuden vuoden aaton istun taas yksin kotona kaukosäätimen kanssa. Ensi uuden vuoden aattona en juo kaikkia eteeni kannettuja alkoholijuomia. Vuoden 2011 tammikuun ensimmäisen päivän siivoan, syön, lenkkeilen. Teen kaikkea sitä mitä en eilen pystynyt tekemään, koska koko päivä meni yksinkertaisesti makaamiseen.

Tämä on minun uuden vuoden lupaukseni! 

sunnuntai, 13. joulukuu 2009

Sunnuntainen itkuvirsiannos, lauantainen Matti ja Teppo

Joskus on hauskaa kuunnella niitä kaikkein surullisimpia biisejä. Oikein kunnon "itkuvirsiä". Ja tätä olen tänään harrastanut. Tämä biisi on yksi kaikkein eniten tunteita ja ajatuksia herättävä. Toisin kuin monet muut, kun saan tällaisen tunteellisen kohtauksen, en tartu lasiin. En ota viski- tai kossupaukkua. Minä vain annan ajatusten ja tunteiden viedä. Ja sitten itken. Ihan samalla tavalla katselen toisinaan leffoja. Ja vaikka biisin sanat eivät omaan elään kolahtaisi lainkaan, niin silti sitä jotenkin kykenee ne tunteet ymmärtämään. Menetetty rakkaus, menetetyt mahdollisuudet, menetetty elämä? Niistähän suurin osa näistä "itkuvirsistä" kertoo. Masentavaa, kenties, mutta älyttömän puhdistavaa.

Lauantai taas meni iloisemmissa ja itselleni hieman vieraammissa merkeissä nimittäin kuuntelemalla Matin ja Tepon juhlakonserttia. En ole mikään perusiskelmän ihailija, mutta pakkohan sitä parivaljakkoa on ihailla. Hävettää hieman myöntää, mutta oikeasti nautin siitä keikasta Parasta oli encore-osuus, jossa tulivat ne menevimmät hitit kuten tämä oma suosikkini. Aionkin ottaa tästä uuden rutiinin. Katselen lauantai-illan iskelmäkonsertteja.

Tämä kirjoittaminen katkaisi nyt parhaimmat itkuvirsifiilistelyt, joten taidan käydä pikaisessa suihkussa, laittaa voileivän ja katsella televisiota. Vaikeutena on vain katsonko sitä Maikkarin uutta sarjaa vai piristänkö mieltäni Kumman kaa meiningillä. Vaikea päätös siis edessä..Hauskaa sunnuntai-iltaa joka tapauksessa!

keskiviikko, 18. marraskuu 2009

Julkkisbongareiden aatelia

Minulla on yksi aikas iso pahe (kaikkien muiden paheiden lisäksi). Pidän julkkisbongailusta. Tällaiselle paheelliselle netti on ihan huippuväline. Luen Seiskan nettisivut aika ajoittain ja tietysti Iltiksen sivut jne. Kyllä, luen myös ihan asiallista tekstiäkin kuten uutisia, mutta jostain syystä nuo viihdeuutiset imaisevat minut mukanaan. Brittiläisethän ovat kruunaamattomia julkkisjuoruilijoita (The Sun, Daily Mail..), ruotsalaisten lehdistä on taas mukava lukea kuninkaallisten kuulumisia, amerikkalaisista taas katsoa viimeisin julkkisten muoti.

Mutta parasta mitä tiedän ovat julkkisten valokuvia levittävät nettisivut. Esimerkkejä:


www.Brunopress.com

www.gettyimages.com

www.rexfeatures.com

Jos et jaksa odottaa seuraavaa Annaa, niin laitapa vaikkapa Bruno Pressiin hakusanaksi Heidi Klum ja tiedät mitä kyseinen neitokainen on tänään puuhannut. Kivaa.Ja sanomattakin selvää, että minä kuulun siihen  joukkoon, joka ei koskaan Seiskaa tilaisi kotiinsa. Tekopyhääkö? Ei, vaan silkkaa rahan ja ajan säästöä.

 

perjantai, 13. marraskuu 2009

Pikkujouluja kaikille

Pitäisikö pukeutua nätisti? Pitäisi

Pitäisikö meikata sopivasti? Pitäisi

Pitäisikö laittaa korvikset korviin? Pitäisi

Pitäisikö juoda lasillinen glögiä? Ehdottomasti

Muutama lasi viiniä? Kyllä vaan

Tilata pari drinksua? Miksei

Nauraa? Ilman muuta

Keskustella ystävien kanssa? Tietenkin

Hakea tuopillinen siideriä? Joo

Syödä hyvää ruokaa? Sanomattakin selvää

Tanssia pikkutunneille saakka? Hell yeah

Koska kerranhan täällä eletään. Pimeät illat jaettuna ystävien, musiikin, iloisten ihmisten ja hyvän ruoan ja juoman kanssa. Mikäs sen kivempaa. Mä meen nyt, pitäkää hauskaa tekin missä ikinä olettekin.